Mobiiliyhteyksien ongelmat

Internetin käyttäminen mobiililaajakaistan avulla aiheuttaa paljon ongelmia. Nettiä voi käyttää puhelimen, nettitikun tai 'mokkulan' tai yhteyden jakavan reitittimen avulla ja kaikissa näissä on omat hankaluutensa.

Ongelmat näkyvät yleensä 'jumiutumisena', joka taas johtuu siitä, että tietokone, tabletti tai puhelin ei saa yhteyttä verkkopalveluun.  Liikenne voi myös olla niin hidas että ohjelmisto tuntuu olevan 'jumissa'. Harva mobiilikäyttäjä on tyytyväinen Internet-palvelun laatuun. Raatiohjelmisto ei ole koskaan"jumissa", selitys löytyy aina laitteesta tai tietoliikenteestä.

Näille ongelmille emme voi mitään. Ongelmien syyt ovat palvelumme ulkopuolella ja ne on selvitettävä joko käyttäjän päässä tai mobiiliyhteyden tarjonneen tahon (Sonera, Elisa, Saunalahti, DNA jne) tuessa.

Selvennettynä: Kun kehnosti toimivan mobiiliyhteyden käyttäjä klikkaa painiketta, klikkaus saattaa saapua Internet-palvelimelle vasta sekuntien kuluttua tai jäädä jonnekin käyttäjän koneen ja GSM-tukiaseman välille. Raadin näkövinkkelistä käyttäjä näyttää nukahtaneen koneen ääreen.

Olemme kuitenkin koonneet pienen luettelon asioista, jotka voivat auttaa mobiilikäyttäjiä.

Syyt takkuiluun

Ongelmien perussyitä ovat

- Huonot kenttävoimakkuudet
- Signaalin laadun heikkous
- Modeemi katkaisee yhteyden itsestään
- Ruuhka tukiasemassa käyttäjien määrän vuoksi (erityisesti kaupungeissa)

Kahteen, jopa kolmeen ensimmäiseen voi yrittää löytää apuja kotikonstein, mutta viimeiseen voi vaikuttaa vain teleoperaattori.

Kenttävoimakkuuden parantaminen

Heikkoa kenttävoimakkuutta tai signaalin laatua voi yrittää parantaa parilla eri tavalla. Yleensä mobiililaajakaistan mukana tulee ohjelmisto, jonka avulla yhteys luodaan. Se näyttää yleensä myös signaalivoimakkuuden "tolpilla". Yleisimpiä ohjelmia ovat Mobile Partner, Mobile connect, Mobiililaajakaista, Connection Manager, Join Air.

Paikan vaihtaminen

Jos kenttävoimakkuus on alhainen (0-1 tolppaa), koeta siirtää mokkula paikkaan, josta se saa paremman yhteyden tukiasemaan. Tikut ja mokkulat voi viedä USB 2.0 - jatkokaapelin avulla esimerkiksi lähemmäs ikkunaa, vaikkapa riippumaan verhotankoon. Lisäkaapeli ei saisi olla paria metriä pitempi, sillä se voi heikentää toimintaa. Mobiilinetti saattaa toimia eri huoneissa eri tavalla ja mokkulan siirtäminen muutaman sentin verran voi joskus auttaa. Homma on melkein kuin kaivonkatsontaa varvun avulla!

Jos tarvitaan kovin pitkä kaapeli, on syytä hankkia erillisellä virransyötöllä varustettu USB-jakorasia ja käyttää kahta enintään pari-kolmimetristä kaapelia ja kytkeä USB-jakorasia väliin vahvistimeksi.

Lisäantenni

ATK-myymälöistä, esim täältä,  saa joihinkin tikkuihin antennisovittimia ja lisäantenneja, joista on usein suuresti hyötyä, erityisesti taajamien ulkopuolella. Kaupungeissa lisäantenneista ei välttämättä ole hyötyä, jos kenttävoimakkuus on hyvä. Antennin suuntaaminen ja paikan etsintä vaativat yleensä kovasti työtä, mutta se kannattaa kyllä.

Modeemi katkaisee yhteyden

Eri modeemeja (tikkuja tai mokkuloita) on melkoinen määrä. Jotkin niistä näyttävät olevan 'huonotapaisia' eli ne katkovat yhteyttä satunnaisesti. Joskus syynä on viallinen tikku, joskus taas jokin ohjelmistohäiriö. Toisinaan taas tietokoneen USB-väylä ei jaksa antaa tarpeeksi virtaa ja tikku sammahtelee. USB-ongelmaan voi auttaa virransyötöllä varustettu USB-jakaja eli "hubi".

Joskus taas nettiyhteyden kotona jakava tukiasema ei toimi kunnolla jonkin modeemimallin kanssa.

Tietenkin yksi  merkittävä syy 'sammahteluun' on heikko tai huonolaatuinen kenttä.

Näitä ongelmia voi yrittää korjailla käyttämällä modeemia eri tietokoneissa tai kysymällä apua ammattitaitoisesta ATK-liikkeestä.

Ruuhkainen tukiasema

Tukiasemalla tarkoitetaan operaattorin (Elisa, Sonera, DNA tms) asentamaa lähetinasemaa. Kaupungeissa tukiaseman ruuhkautuminen lienee suurin yksittäinen ja myös erittäin yleinen ongelma. Voit yrittää etsiä jonkin toinen tukiaseman vaihtamalla paikkaa tai suuntaamalla antennia. Onnistuminen on kuitenkin epävarmaa ja usein ainoa keino helpottaa tilannetta on hoitaa asiansa 'ruuhka-ajan' ulkopuolella, esimerkiksi varhain aamulla, jolloin tukiasemalla on vähemmän käyttäjiä.

Mitä enemmän käyttäjiä sama tukiasema palvelee, sitä hitaammin netti toimii, sillä 'ilmakaistaa' on varsin rajallisesti.

'Liian hyvä radiokeli'

Varsinkin pakkaskeleillä 3G-modeemi saattaa sekoilla samassa tukiasemassa olevien ja toisiaan häiritsevien 'solujen' kanssa.  Ongelma ilmenee siten, että signaalivoimakkus on erittäin hyvä eikä ruuhkaa ole, mutta yhteys takkuilee tai jopa pysähtyy. Huonommalla kelillä sama yhteys saattaa toimia aivan normaalisti.

Tämä ilmiö lienee huonosti tunnetu ja hankala eikä siihen löydy oikein mitään ratkaisua. Tämän ohjeen kirjoittaja suuntasi suunta-antennin kauempana sijaitsevaan asemaan ja asia korjautui ainakin jotenkin.

Netin nopeustestit

Voit testata nettiyhteytesi nopeutta useammassa eri palvelussa. Testi kannattaa ajaa useaan kertaan ja eri aikoina (ja mielellään myös eri paikoissa). Testeistä saatuja tuloksia voi esittää operaattorin tukeen. Tässä muutama testipaikka:

Speedtest.net

Tämä on suosittu testi, joka sisältää vasteajan (ping) pikatestin ja tiedonsiirtonopeuden pikatestin. Jos vasteaika on reilusti yli 500ms, ongelmia voi ilmetä, samoin yhteysnopeuksilla, jotka ovat alle 0,3 Mbps.

Pingtest.net

Tämä testi näyttää nettiyhteytesi vasteajan ja yleisen luotettavuuden. Jos vasteaika on pitkä (reilusti yli 500ms) ja 'Packet loss' eli kadonneiden pakettien määrä on yli 0%, vaikeuksia voi olla odotettavissa.

Lopuksi

Mobiiliyhteyksien ongelmat ovat yleisesti tiedossa ja valitettavasti niiden korjaaminen ei ole ollenkaan helppoa. Toivottavasti näistä vinkeistä on kuitenkin apua! Lisäapua voi etsiä esimerkiksi Saunalahden mobiililaajakaistapalstalta.